Vuodelta 2011

Kiertokulkua
Putoaa
putoan,
mutta jos putoan,
olet syy.
Sinä, pelkkä kuori rannalla,
ontto sisältä, 
meren aaltojen kastelema ulkoa.
Ei aikaa,
olla sun 'kuka vaan'.
Unelmat ei kohtaa,
kiertäen harmaata liikenneympyrää,
väärään suuntaan taivoittamatta toisiaan.


Hiljaiset vangitut
Villit ja vapaat,
vangittuina ruosteisiin häkkeihin,
poikaset, unelmat.
Kipua,
katsoa toisten kuihtumista.
Ei tilaa hengittää,
kitkerää, paksua varastoilmaa.
Ei tilaa lepattaa,
levittää siipiään.

Haluaisin päästää teidät pois,
katsoa lentoanne kaukana
onnellisena.
Mutta minuakin kahlitsevat nämä samat kahleet,
samat murheet,
sama syntien paino nilkoissa.
Puhalla sielusi ulos kaltereiden koloista.

Kahlittuna vapauteen

Päiväkirjasta 19.3.2011


Hän nukkuu kädet ristissä pienen päänsä alla,
tuhisee hiljaa ja puhaltaa ulos maailman jokaisen ihmeen.
Katson, enkä käsitä
saa päätäni asian ympärille, ymmärrä.
Että jokin voi olla noin vapaa,
kahlittuna vapauteen.

Kääntää kylkä levollisena,
vaikka tuhat jääkarhua huutaisi kirosanojaan maailmalle.
Kääriytyneenä pieneksi siileksi,
ettei maailma vahingoita edes piikkejä.
Rauhallisena rauhassa, hyviä unia.
Nukkuu hän hyvin ensimmäisiin lintuihin ja
aamun punaan asti.

Säröjä lasissa

Kestävää ei todellakaan,

muuttuvaa ja satuttaa.

Korjaa, rikkoo, pudottaa

yhä uudestaan.

Luottamus,

teräviä lasinsiruja lattialla.

Vain ajatus, harhainen luulo,

ehkä odotuskin.

Liian kauan kupissa seissyt teepussi,

väljähtynyt vesi,

tämä hetki.

Ei ole enää meitä niin kuin oli eilen.

Tampere ja vapaus

Maaliskuu 2012, muokattu 14.12.2014

Kaupungin valot sinistä taivasta vasten,

valot ikkunoista,

timantteja kevätillassa.

Naurattaa,

mut pelkään pilata tunnelmaa,

ihan kuin taika raukeaa,

jos silmät avaa

liian aikaisin.

Haluan vain ihastella tätä maisemaa

jäädä, unohtua tähän.

---

Kohta tyttö tulee vapaaksi,

muttuu enkeliksi,

pieneksi toiveeksi.

Voit puhaltaa sen taivaaseen tomuna,

vastatuuleen vasten kasvoja.

Olet vapaa,

vapaa tulemaan uudestaan vilunväreideni alle.