Päiväkirjasta 19.3.2011
Hän nukkuu kädet ristissä pienen päänsä alla,
tuhisee hiljaa ja puhaltaa ulos maailman jokaisen ihmeen.
Katson, enkä käsitä
saa päätäni asian ympärille, ymmärrä.
Että jokin voi olla noin vapaa,
kahlittuna vapauteen.
Kääntää kylkä levollisena,
vaikka tuhat jääkarhua huutaisi kirosanojaan maailmalle.
Kääriytyneenä pieneksi siileksi,
ettei maailma vahingoita edes piikkejä.
Rauhallisena rauhassa, hyviä unia.
Nukkuu hän hyvin ensimmäisiin lintuihin ja
aamun punaan asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti