Vielä eilen
Hänellä oli maailman levyinen hymy.
Pellavaisissa hiuksissaan hänellä oli kaikki
maailman ilot, onnet ja perhoset.
Nyt mustista takuista roikkuu myrkynvihreitä kyykäärmeitä.
Vielä eilen
hänellä oli hauraissa lasikäsissään
sateenkaarena kotipihan keväänkukkia
nyt vain poltettuja tupakantumppeja,
ranteiden jokien ympärille tarttuneet
syvät elämänkuohujen viillot.
Vielä eilen
oli hänellä yllään punainen yöpaita
hiuksiaan kampaava niiskuneiti.
Nyt on verkkosukkahousuihin tarttunut
aikaisen aikuisuuden alakulo.
Vielä eilen
hän ihmetteli jokaista lintua ja oravaa
ja nauroi jokaiselle toukalle maassa.
Nyt sylkee hän kasvoilleni myrkkyä ja toukkia
rikkoo idylliä yksi kerrallaan.
Vielä eilen hän oli tietämätön
kaikista pedoista tiilimuurien ulkopuolella.
Vielä eilen hän oli ensimmäinen auringonsäde,
mutta aika juoksee iltaa kiinni
gepardina pihanurmikossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti