Kiertokulkua
Putoaa
putoan,
mutta jos putoan,
olet syy.
Sinä, pelkkä kuori rannalla,
ontto sisältä,
meren aaltojen kastelema ulkoa.
Ei aikaa,
olla sun 'kuka vaan'.
Unelmat ei kohtaa,
kiertäen harmaata liikenneympyrää,
väärään suuntaan taivoittamatta toisiaan.
Hiljaiset vangitut
Villit ja vapaat,
vangittuina ruosteisiin häkkeihin,
poikaset, unelmat.
Kipua,
katsoa toisten kuihtumista.
Ei tilaa hengittää,
kitkerää, paksua varastoilmaa.
Ei tilaa lepattaa,
levittää siipiään.
Haluaisin päästää teidät pois,
katsoa lentoanne kaukana
onnellisena.
Mutta minuakin kahlitsevat nämä samat kahleet,
samat murheet,
sama syntien paino nilkoissa.
Puhalla sielusi ulos kaltereiden koloista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti