Hän seisoo siinä
minne valo ei yletä.
Hän seisoo muiden varjossa
käsissään vain silkkinauhoja.
Hän puhuu ääneti,
raamatun vierailla kielillä.
Ja hänen silmiinsä syvänsinisiin
on upotettu kaikkien eksyneiden salaisuudet.
Hän on vieras mutta tuttu,
hän on kaunis ja ryppyinen höyhen
untuvaisten joukossa.
Hän on se joka ei koskaan tule takaisin.
Hänen olemassaolostaan ei tiedä kukaan,
ei edes ne, ketkä hänet ovat nähneet.
Hän seisoo iäti siinä,
minne valo ei yletä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti